Miten toimintamalleja uudistamalla ja tekoälyä hyödyntämällä voidaan parantaa sote-palvelujen yhteensovittamisen sujuvuutta, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta ja turvata asiakkaiden hyvinvointi ja oikeudet?
EPIC-AI-hankkeessa kehitetään ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla hyvinvointialueet voivat parantaa monialaisten palveluketjujen tuottavuutta. Hankkeessa tutkitaan, kehitetään ja pilotoidaan tekoälyä hyödyntäviä ja muita ratkaisuja palveluketjujen toteuttamiseen, ohjaukseen ja arviointiin. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti monialaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjuja.
Tavoitteena on tukea hyvinvointialueiden päätöksentekoa, palvelujen kehittämistä ja lakisääteisten integraatiovelvoitteiden toteuttamista.
Uutta tietoa palveluketjujen vaikuttavuuden parantamiseksi
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa monialaisten palveluketjujen tuottavuudesta ja sen edellytyksistä, kuten sujuvuudesta, tehokkuudesta, vaikutuksista ja kokonaisvaikuttavuudesta.
Tutkimuksessa analysoidaan, missä vaiheissa palveluketjuja uudet toimintamallit ja tekoäly voivat tuottaa eniten lisäarvoa ja tunnistetaan, millaisia vaatimuksia oikeudellinen sääntely asettaa tekoälyn käytölle palvelujen yhteensovittamisessa.
Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa
Hanke toteutetaan yhteistutkijuuden ja yhteiskehittämisen periaatteella. Tutkimus ja kehittäminen etenevät tiiviissä vuorovaikutuksessa käytännön toimijoiden kanssa. Yhteistyöalueina ovat Helsinki (Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus), Varsinais-Suomen hyvinvointialue (toimintakykypoliklinikka) ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Tuiran sosiaali- ja terveyskeskus).
Monialaisia palveluja käyttävät asiakkaat, sote-ammattilaiset ja -johtajat osallistuvat tutkimuskysymysten tarkentamiseen, tulosten tulkintaan ja ratkaisujen kehittämiseen koko hankkeen ajan.
Työpaketit
Monialaisten palveluketjujen sujuvuus
Työpaketissa tutkitaan ensin palveluintegraation tuottavuutta ja sen määrittelyä kirjallisuuskatsauksen avulla. Sen jälkeen palveluketjujen sujuvuutta tutkitaan kolmella alueella asiakkaiden, ammattilaisten ja johdon haastatteluilla ja tunnistetaan sujuvuuden parannustarpeita. Seuraavassa vaiheessa määritellään alueiden kanssa tekoälyn tukemia ja muita toimintamalleja monialaisiin palveluketjuihin ja niiden johtamisen tueksi. Toimintamallit mallinnetaan, ja alueet valitsevat pilotoitavat mallit.
Alueet toteuttavat pilotit, ja niiden toimivuutta ja sujuvuutta selvitetään asiakkaiden, ammattilaisten ja johdon haastatteluilla. Tulokset tulkitaan ryhmähaastatteluissa ja määritellään, kaikille hyvinvointialueille skaalattavia geneerisiä toimintamalleja.
Uusien ratkaisujen simulointi ja vaikuttavuuden mallintaminen
Työssä rakennetaan systeemidynaaminen simulaatiomalli, joka kuvaa monialaisten palvelupolkujen keskeisiä syy–seuraussuhteita. Mallin kautta tunnistetaan kohdat, joita muuttamalla voidaan saada aikaan vaikuttavampia palveluja. Potentiaalisia tekoälyratkaisuja pilotoidaan palveluketjuissa ja simulaatiomallia hyödynnetään ratkaisujen vaikutusarviointiin.
Hyvinvointialueille tuotetaan helppokäyttöinen ”johdon lentosimulaattori”. Sen avulla alueiden johto, kehittäjät ja asiantuntijat voivat testata erilaisia skenaarioita – kuten resurssien uudelleenkohdentamista, palvelupolkujen muutoksia tai tekoälyratkaisujen käyttöönottoa – ja nähdä niiden todennäköisiä vaikutuksia palvelujen toimintaan ja kustannuksiin.
Tavoitteena on ymmärtää ja ennakoida, miten erilaiset (tekoälypohjaiset) toimenpiteet vaikuttavat palvelujen tuottavuuteen, tehokkuuteen ja laajempiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin seurauksiin ja tarjota hyvinvointialueille konkreettisia välineitä arvioida, millaisia vaikutuksia erilaisilla kehittämistoimilla ja tekoälyratkaisuilla on palvelujen sujuvuuteen, tuottavuuteen, asiakasvaikuttavuuteen ja kustannuksiin.
Monialaisten palveluketjujen kokonaisvaikuttavuus
Kokonaisvaikuttavuuteen kuuluu suorien kustannusten ja kliinisten tulosten lisäksi laajempia pidemmän aikavälin yhteiskunnallisia seurauksia, joihin liittyy ekonomisia, systeemisiä, teknisiä ja inhimillisiä näkökulmia.
Tavoitteena on määritellä, mitä kokonaisvaikuttavuuteen kuuluu ja luoda arviointikehikko, jota voidaan hyödyntää tekoälyratkaisuissa hyvinvointialueiden monialaisten palveluketjujen tuottavuuden arvioimiseksi.
Monialaisten palveluketjujen kokonaisvaikuttavuutta tarkastellaan asiakkaan, organisaation ja yhteiskunnan kannalta.
Oikeudelliset haasteet ja mahdollisuudet
Tekoälyä hyödyntäviä palveluintegraatiomalleja tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia nykysääntely asettaa uusille toimintamalleille sekä kehittää lähestymistapoja siihen, miten perus- ja muut oikeudet voidaan turvata uusissa toimintamalleissa ja niitä koskevassa sääntelyssä.
Tutkijat tarkastelevat tietosuojalainsäädäntöä, tekoälyn sekä terveys- ja asiakasdatan erityissääntelyä, sektorikohtaista sääntelyä ja niihin kytkeytyvää perusoikeussääntelyä.
Konsortio
Hankkeen toteuttavat osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Turun yliopisto (taloussosiologia ja oikeustiede).
Hanketta rahoittaa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto, ja se kuuluu Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) -ohjelmaan, jossa etsitään ratkaisuja talouden uudistamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä kehitetään keinoja tuottavuuden vahvistamiseksi.
Lue lisää WELEC-ohjelmasta